Säännöt

oi guinka kaunista! Maialma on ihana Paikka! TMikä ei voi olla kauniinpaa kuin eletty elama eläväisyys! Kauniinpaa kuin walon waloisuus ja leivän leipoisuus! Kaikki asiast hohtavat niinden syvintä sieulukkuutta!.

Coko maailma ja jokainen lokiigga ja seuraus on suuremoinen... Zäännöt ja sääntöjenmukaisuus on kaunista, mutta vielä kauniiinpaa ovat asiat, joita "säännöt" eivät pysty vangitsemaan! A-siat joiden woima o liian suurta, joiden olemys liian olewaista,, laitettavaksi tiettyjen raamien sisään

jotta isnut odedaan vakavasti, Zinun pitää kirjottaa jotain goherenttia. Jötain jossao n järkeä. Jotakin, joka tottelee Meidän yhdeisesti sobimiamme sääntöjä. Asia, joka on formaatissa, joka on toisilel aikaizemmin tuttu. He pääsewät siihen suoraan giinni. MUtta. Jos näet jotain, joka eroaa totutusttusta, se on uutta ja vaikyaa. Jas nyt sitä on vaikeampi gäsittää,, ymmärtää?

JJa gun se azia alkaa kadota yhä kaueammas ja kaueammas ja kaueammas tutusta ja durvalisesta ja yhtisestä ja hallutust ja Gauniista ja mykavasta ja Walöisaasta ja iähestyy joddain pimeä, epämääräistä ,, kylma, tundemtatonta ja näätä . Mytä teet=?

Dydtkitko, duttustuco, tpaatho wden tüttavän, luutko uuden ajatus-yzdäväyyten? Wai katskotko kavuas ja toyvöt caverim gathoawa? Nätkcö sen midä haljuyt wai sem mida ö ?

TDedättekö, gun ozzaa jöncu aziaan hywii, woy cutszua idseään Mesztarixsi? Min em cutsu itzeny maeztroksi, maaa ilma cutszyy mynnua. Maailma cutszuu mynnua

Dialogi tekijänoikeuksista vuonna 3037

On kuuma ja hiljainen päivä vapaaplanetta Dionyssoksen pääkaupungissa Heliopolissa. Planeetan vuosikalenterissa on juuri siirrytty kahden auringon vaiheeseen, jossa kaksi aurinkoa korventavat maan pintaa koko 35-tuntisen päivän eikä loppua helteille löydy seuraavaan seitsemään kuusykliin.
    Kaupungin kaduilla leijuvat vain kiireisimmät bisnesmiehet ja bisnesmuukalaiset sekä muutamat epämääräisemmät olennot, joihin tavalliset kansalaiset eivät tee mielellään tuttavuutta. Näiden jo mainittujen olioiden joukossa liikkuu kuitenkin myös eräs harvinaisuus, jonka kaltaisia ei yleensä nähdä täällä galaksin turmeltuneella puolella. Katuja partioi Robotti-Sokrates, mallia Echelon Delta.
    Robotti-Sokrates liikkuu katuja eteenpäin hitaasti, mutta määrätietoisesti etsien sopivaa kohdetta. Se on malliltaan vanhentunut ja ohjelmistoltaan päivittämätön, sen plasmamoottori on lähes rikki ja ulkopinta naarmujen ja lian peitossa, mutta sen toiminta-logiikka ja päättelyalgoritmit olivat ja ovat edelleen alansa parhaimmistoa. Tässä mallissa on myös asennettuna kalliimpi lisäpiiri, joka lisää keskustelun sävyn miellyttävyyttä kahdellakymmenellä prosentilla.
    Sokrates löysi kohteensa. Ränsistyneen 200 -kerroksisen Capitcomin pääkonttorin varjossa eräs pukuolento pelailee uusinta versiota Löysistä Linnuista. Olento on humanoidi, mutta siinä on selvästikin parin eri lajin sekoitusta, ehkä myös hieman koneosia. Sokrates lataa sähkökeuhkonsa kondensaattorit täyteen varausta ja aloittaa keskustelun.

Sokrates: "Hei ystävä! Mitäs pelailet?"
Pukuolento: "Mitä sä haluat? Jos koitat pummia tai myydä jotain niin lähe heti vetää."
Sokrates: "En suinkaan halua sinulta yhtikäs mitään, ystävä hyvä! Kunhan vain muutaman sanan  ja ajatuksen mielelläni kanssasi vaihtaisin!"
Pukuolento: "No kai multa pari minuuttia aikaa löytyy."
Pukumies nosti katseensa ja sulki pelinsä.
Sokrates: "Huomasin, että pelasit juuri suosittua Löysät Linnut-peliä, eikö totta?"
Pukuolento: "Joo, pitää paikkansa."
Sokrates: "Eikös se peli olekin vain kopio koko galaksin tuntemasta Lentävät Linnut-pelistä?"
Pukuolento: "Taitaa olla joo."
Sokrates: "Peli on siis suora kopio jonkun toisen tekemästä pelistä. Oliko kopio-pelin tekijöillä mielestäsi oikeus kopioida jonkun toisen keksimää ideaa?"
Pukuolento: "Hmm. Vaikeaa sanoa. Muistan lukeneeni, että alkuperäisen pelin idean loi p2p-verkon muodostama keinoäly. Joten onko idea sitten tämän keinoälyn, keinoälyn kehittäjän, vai yksittäisen p2p-verkon solun omistajan vai onko idea sittenkin julkista omaisuutta? Mielestäni tuollaisissa tapauksissa ei tekijänoikeutta ole lainkaan."
Sokrates: "Eli mielestäsi jos idea on syntynyt jollain muulla tavalla kuin yksittäisen elävän olennon päästä, tekijänoikeuksia ei ole?"
Pukuolento: "Kyllä, tuota mieltä minä olen."
Sokrates: "Sanoisitko siis myös, että roboteilla ei ole tekijänoikeuksia luomuksiinsa?"
Pukuolento: "Sanoisin kyllä."
Sokrates: "Huomasin, että teillä itsellännekin näyttäisi olevan ajatusboosteri asennettuna vasempaan ohimolohkoonne, näinkö oikein?"
Pukuolento: "Ai tämä? Joo kyllä, se auttaa minua 4D-sudokujen täyttämisessä."
Sokrates: "Onko sinulla tekijänoikeudet omiin töihisi?"
Pukuolento: "Hassu kysymys, tietysti on."
Sokrates: "Mutta taisitte juuri sanoa, että roboteilla ei ole tekijänoikeuksia, mutta tehän olette itsekin osittain robotti."
Pukuolento: "Voi jestas! Niinpäs sanoin ja niinpäs olenkin! Nyt minä puhuin itseni solmuun. Onpas tämä noloa."
Sokrates: "Älkää suotta nolostuko. Ilahdutitte ja viisastutitte sekä itseänne että minua tällä keskustelulla. Pitäkää jatkossakin mielenne avoinna ja muistakaa, että tekijänoikeudet suojaavat myös robottien, keinoälyjen, neuroverkkojen ja kaikkien Yhdistyneitten Galaksien ensimmäisessä artiklassa määriteltyjen tietoisuutta kokevien olentojen tekeleitä."
Pukuolento: "Kiitos robotti ajatuksistasi, mutta mun pitää nyt jatkaa duuniin. Pitää saada tänään myytyä vielä pari avaruusjahtia!"
Pukuolento lähti kävelemään katua eteenpäin kohti uudempaa toimistorakennusta ja Sokrates jäi hetkeksi paikalleen. Se merkitsi muistipiiriinsä tiedot keskustelusta ja lähti taas kulkemaan katuja pitkin kuumien aurinkojen paisteessa.
    Kaduilla kulki paljon tietämättömiä ihmisiä ja Sokrateen akut olivat täynnä.
"Piratismi on vain tekijänoikeustiedon puutetta", se ajatteli lähtiessään metsästämään seuraavaa keskustelukumppania.