keskiviikko 14. elokuuta 2013

Keskustelu



"...mahdollista?"
                             "Joo kyllä se on, näin sen omin silmin. Kyseessä oli hetkellinen kangastus, joka johtui ylemmän ja alemman ilmakerroksen lämpötilaeroista, jotka aiheuttivat valon diffraktion takia sellaisen vaikutelman, että-"
                             "Anteeksi, että keskeytän, mutta minun on pakko puuttua tähän. Siis oliko kyseessä todellakin niin sanottu Fata morgana? Käsittääkseni ilmiö ei voi tapahtua kuin aivan tietynlaisten luonnonolojen vallitessa, eikä kokemukseni mukaan ole yhtään varmaa, että näin olisi tuona päivänä-"
                             "Anteeksi, että minäkin keskeytän, mutta on pakko lisätä omakin tietoni. Kyllä, nämä erityisen tarkat parametrit täyttyivät. On hyvin mahdollista, että kyseessä oli juurikin mainitunlainen kangastus. Toisaalta, samainen ilmiö saattoi johtua monesta muustakin syystä, kuten-"
"Auringonpistos, unenpuute, psykedeelipäihtymys tai hetkellinen psykoosi?"
"Joku noista voisi kyllä selittää tilanteen, mutta-"
"Entä valveuni tai dehydraatio?"
"Kröhöm! Haluan kertoa tähän liittyen tarinan. Kun olin yksin pitkällä vaellusreissulla, tunsin välillä mielenterveyteni horjuvan. Yksinäisyyskin voi saada ihmisen näkemään asioita ja kuulemaan tuttuja ääniä. Sillä ollessani-"
"Oliko vaelluksesi tarkoitus sieluntutkinta tai pyhiinvaellus? Koska-"
"Olen kuullut, että tiettyjen erämaiden maankoostumus voi olla hyvin rautapitoinen. Tämän takia nämä alueet ovat hyvin magneettisia ja saattavat pahimmassa tapauksessa-"
"Magneettisuus! Se se taitaa olla! Muistan hyvin tapauksen, jossa-"
"Vanha nainen oli saanut outoja oireita, koska hän asui tuollaisella alueella? Minäkin muistan-"
"Niin minäkin!"
"Mutta eikös silloin lopulta selvinnyt, että kaikki olikin-"
"Ei."
"Eikö? Olen aivan varma, että tuossa tapauksessa oli jotain erikoista-"
"Anteeksi, mutta olette kumpikin hakoteillä. Ja mitä väliä sillä on mistä se johtui, eikös tärkeämpää ole se mitä hän näki?"
"Mutta miten tuo oli..."

tiistai 6. elokuuta 2013

Nukkuminen luo tietoisuuden



Kaikki olennot, joita me kuvailemme sanoilla älykäs, itsenäinen ja tietoinen, ovat olentoja, jotka nukkuvat. Keskimäärin mitä korkeammalle kehittynyt elämänmuoto, sitä enemmän se tarvitsee unta. Jotenkin uni ja nukkuminen liittyvät korkeampien aivotoimintojen ylläpitoon, niillä näyttää olevan jonkinlainen vielä tuntematon yhteys. Ilman unta eläin kuolee, ihminenkin.
                             Jos ihminen ei saa tarpeeksi unta, hän kyllä voi toimia suhteellisen normaalisti, mutta väsyneisyyden huomaa hyvin. Väsynyt ihminen toimii autopilotilla. Väsynyt toimii vaistomaisesti, hitaasti ja hänen korkeammat aivotoimintansa, kuten abstrakti ajattelu, itsekuri, pitkän aikavälin hahmottaminen, luova työ ja muistaminen muuttuvat lähes mahdottomiksi. Krooninen unenpuute muuttaa henkilöstä harmaan version itsestään, olennon, jonka sisällä lymyävä potentiaali ja korkeampi tietoisuus on kadonnut. Uni on aivojen polttoainetta, jonka loppuessa ajattelutoiminta yskii ja lopulta pysähtyy. Unenpuute tekee ihmisestä elottoman koneen.
                             Vaikuttaa siltä, että uni on jonkinlainen aivojen välttämätön korjausprosessi. Nukkuessasi unta aivot korjaavat valveillaoloaikana tapahtuneet entropian aiheuttamat solumuutokset. Ilman unta nämä virheelliset muutokset kasautuvat ja aiheuttavat lopulta kuoleman. Unen aikana aivot puhdistavat virheet ja sammuttavat siksi aikaa tietoisuutesi. Näin unet nähdään jonkinlaisessa limbotilassa, jossa kaikki eri muistot, muistivirheet ja mielikuvat sekoittuvat. Näin unien selittämättömyys ja niiden sisältö selittyy. Joskus sikeästä unesta herätessä tuntuu aivan siltä, kuin olisi taas tupsahtanut maailmaan. Olotila on niin epätosi, että joutuu hetken aikaa pohtimaan, että missäs sitä onkaan. Tämä johtuu siitä, että aivosi herättelevät virheenkorjaustoiminnon ajan sammuneena olleen tietoisuutesi taas omaan olemassaoloonsa. Aivosi synnyttävät tietoisuutesi uudelleen maailmaan, joka aamu, päivä toisensa jälkeen.
                             Nukkuminen on yksi terveellisen elämän peruspilareista ja näyttää siltä, että se on myös persoonanosa. Monet äkkipikaiset, kärsimättömät ja luovuutensa menettäneet luulevat näiden epätoivottujen piirteiden olevan osa heidän luonnettaan. Mutta nukkumalla kroonisen univajeensa pois, voisivat hekin saada apua vaivoihinsa. Ainoa tuntemani poikkeus unentarpeen ja tietoisuuden kasvun korrelaatioon on laiskiainen. Luulen tämän selittyvän sillä, että laskiainen on ainutlaatuinen poikkeus, joka on löytänyt oman ekologisen lokeronsa ja evoluution on lisännyt unentarvetta yli normaalin tämän älykkyystason eläimille. Tai sitten laiskiaiset ovat tämän planeetan fiksuin laji. Nukkuvatko fiksut paljon vai tekeekö uni älykkäämmäksi? Kummatkin näyttävät pitävän paikkaansa.