Nukkuminen luo tietoisuuden

Kaikki olennot, joita me kuvailemme sanoilla älykäs, itsenäinen ja tietoinen, ovat olentoja, jotka nukkuvat. Keskimäärin mitä korkeammalle kehittynyt elämänmuoto, sitä enemmän se tarvitsee unta. Jotenkin uni ja nukkuminen liittyvät korkeampien aivotoimintojen ylläpitoon, niillä näyttää olevan jonkinlainen vielä tuntematon yhteys. Ilman unta eläin kuolee, ihminenkin.

                             Jos ihminen ei saa tarpeeksi unta, hän kyllä voi toimia suhteellisen normaalisti, mutta väsyneisyyden huomaa hyvin. Väsynyt ihminen toimii autopilotilla. Väsynyt toimii vaistomaisesti, hitaasti ja hänen korkeammat aivotoimintansa, kuten abstrakti ajattelu, itsekuri, pitkän aikavälin hahmottaminen, luova työ ja muistaminen muuttuvat lähes mahdottomiksi. Krooninen unenpuute muuttaa henkilöstä harmaan version itsestään, olennon, jonka sisällä lymyävä potentiaali ja korkeampi tietoisuus on kadonnut. Uni on aivojen polttoainetta, jonka loppuessa ajattelutoiminta yskii ja lopulta pysähtyy. Unenpuute tekee ihmisestä elottoman koneen.
                             Vaikuttaa siltä, että uni on jonkinlainen aivojen välttämätön korjausprosessi. Nukkuessasi unta aivot korjaavat valveillaoloaikana tapahtuneet entropian aiheuttamat solumuutokset. Ilman unta nämä virheelliset muutokset kasautuvat ja aiheuttavat lopulta kuoleman. Unen aikana aivot puhdistavat virheet ja sammuttavat siksi aikaa tietoisuutesi. Näin unet nähdään jonkinlaisessa limbotilassa, jossa kaikki eri muistot, muistivirheet ja mielikuvat sekoittuvat. Näin unien selittämättömyys ja niiden sisältö selittyy. Joskus sikeästä unesta herätessä tuntuu aivan siltä, kuin olisi taas tupsahtanut maailmaan. Olotila on niin epätosi, että joutuu hetken aikaa pohtimaan, että missäs sitä onkaan. Tämä johtuu siitä, että aivosi herättelevät virheenkorjaustoiminnon ajan sammuneena olleen tietoisuutesi taas omaan olemassaoloonsa. Aivosi synnyttävät tietoisuutesi uudelleen maailmaan, joka aamu, päivä toisensa jälkeen.

                             Nukkuminen on yksi terveellisen elämän peruspilareista ja näyttää siltä, että se on myös persoonanosa. Monet äkkipikaiset, kärsimättömät ja luovuutensa menettäneet luulevat näiden epätoivottujen piirteiden olevan osa heidän luonnettaan. Mutta nukkumalla kroonisen univajeensa pois, voisivat hekin saada apua vaivoihinsa. Ainoa tuntemani poikkeus unentarpeen ja tietoisuuden kasvun korrelaatioon on laiskiainen. Luulen tämän selittyvän sillä, että laskiainen on ainutlaatuinen poikkeus, joka on löytänyt oman ekologisen lokeronsa ja evoluution on lisännyt unentarvetta yli normaalin tämän älykkyystason eläimille. Tai sitten laiskiaiset ovat tämän planeetan fiksuin laji. Nukkuvatko fiksut paljon vai tekeekö uni älykkäämmäksi? Kummatkin näyttävät pitävän paikkaansa.