Jos ihminen on liian kauan ajatellut vain yksinkertaisia ajatuksia kuten leivänpäälle laitettavan juustoviipaleen kulmaa, lenkkipolun valojen outoa hehkua, mahan kurinan syntyä tai kirsikan makuisen kolajuoman koostumusta, aivot surkastuvat. Aivot toimivat kunnolla, jos ne saavat mielekkäitä aivopähkinöitä idearuoaksi ja jos älynystyröitä jumpataan säännöllisesti. Syntyy suuria ajatuksia. Wau.
Kun ajattelun
suurin keila on oikealla taajuudella ja kaikki ulkomaailma suodattuu puhtaasti
sisimpään olemukseen, kaikki on hyvin. Asiat tuntuvat aidoilta ja oikeilta.
Asiat ovat hyvin lähellä ja ne herättävät tunteita eivätkä jää läpinäkymättömän
suojakentän vangiksi.
Pitää vaan
kirjoittaa ja kirjoittaa. Ei saa lopettaa. Pitää kirjoittaa ja kirjoittaa.
Pitää taitoa harjoittaa. Aitoutta, joka on karvasta ja karvaista. Pitää jatkaa
ja jatkaa.
Tauot ovat
yliarvostettuja.
Pitää vaan
kirjoittaa. Vaikka ei olisi mitään sanottavaa. En voi antaa aivojeni näivettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti