torstai 26. syyskuuta 2013

Järjen neljä eri lajia



Tyhmäjärki. Tämä järjen laji on yksinkertainen ja ehdoton. Se yksinkertaistaa liikaa, esittää olkinukkeja, kärjistää esimerkit irvikuviksi, eikä tajua kohtuudesta eikä muiden näkökulmista mitään. Sen virtalähteenä toimii sammumaton itsetyytyväisyys. Oppimisen halua tai väärässäolon mahdollisuutta ei tyhmäjärjeltä löydy, eikä se edes haluaisi niitä osata. Sille riittää oma pieni maailmansa, jossa hän on aurinkona keskipisteenä muiden kiertäessä häntä. Ja kun muu maailma ei toimi hänen kuvittelemallaan tavalla, on aika varautua pahimman luokan henkilökohtaisiin solvauksiin.

Maalaisjärki. Maalaisjärki toimii. Sen toimintakyky on osoitettu vuosi toisensa jälkeen. Maalaisjärki ottaa maailman vastaan sellaisenaan, tekemättä liikoja moraalisia kannanottoja. Se tutkii ja kokeilee ja toimii havaintojensa mukaan. Tämä lähestymistapa on tehokas ja toimii lähes kaikissa kuvitelluissa tilanteissa. Ainoastaan kun siirrytään pois arkipäivän ongelmista kohti hyvin monimutkaisia järjestelmiä ja korkeampia abstrakteja mielikuvia, alkaa maalaisjärjen ote lipsumaan. Maalaisjärki lähtee ongelmien ratkaisusta ilman niuhotusta, joten hienovaraisuudet jäävät sivuun.

Näsäviisaus. Näsäviisaus on pahinta mahdollista viisautta. Se on teeskentelevää, tekopyhää, kyynistä, itseriittoista ja laiskaa. Se pystyy käsittelemään korkeampia abstraktioita kuin tyhmäjärki tai maalaisjärki, mutta se ei auta, koska kokonaisuus on niin mätä. Näsäviisaalla on aina parempi ehdotus kuin sinulla, sillä on aina hulluimmat vaatimukset, aina epärealistisempi käsitys itsestään eikä hippuakaan nöyryyttä. Tyhmäjärki ja näsäviisas toimivat hyvin yhdessä, koska näsäviisaan puhe kuulostaa tyhmäjärjen korvaan kuin profeetan puheelta. Näsäviisas nauttii saamastaan huomiosta, mutta sydämessään se halveksii tyhmiä, "alapuolella" olevia. Hän nauraa myös maalaisjärjelle, joka on hänen mielestään simppeli tollo. Jos vain kaikki toimisivat kuin hän, maailma olisi parempi paikka.

Tosijärki, sydämen viisaus. Tosijärki on maalaisjärjen hyväntahtoinen isä, joka pyrkii ottamaan kaikki mahdolliset kannat huomioon ennen päätösten tekoa, sortumatta kuitenkaan päättämättömyyteen. Se etsii oikeaa tietoa ja pysyvää perustaa elämälleen. Se ei hyväksy vääryyttä, vaan pyrkii aktiivisesti parantamaan ympäröivää maailmaansa. Tämä hyvyydenteko ei lähde egon miellyttämisestä, vaan halusta toimia oikein. Tosijärjen käyttäjä osaa käsitellä abstrakteja malleja, ymmärtää monimutkaisia järjestelmiä hienovaraisuudet huomioiden eikä yksinkertaista erilaisia mielipiteitä liikaa. Hän hyväksyy tosiasiat tosiasioina, myös asiat, joita hän ei voi muuttaa, mutta ymmärtää samalla mihin hän pystyy omalla toiminnallaan vaikuttaa. Missään vaiheessa hän ei jää vain lojumaan sohvalle ylväät ideat mielessään, vaan pyrkii aina tilanteiden mukaan toteuttamaan ne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti