keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Olemus

                                                                        Minä


                                                                       leijun
                                                  rajatta, ääriviivani hämärät ellei
                  täysin merkitysettömät. Olen jatkuvasti enemmän kuin aikaisemmin.
        Rakennan uutta vanhan tiedon päälle tyhjästä, vertauskuvilla ja päättelyketjuilla
            lihotan itseni. Ja jokainen voi tämän saman itsestään tunnistaa, mutta silti
                                 muiden kokemukset on pakko vain uskoa. Kukaan
                                                  muu ei sitä voi kokea samalla
                                                                       lailla.


                                                                       Olen,


                                                                   voimakas
                                                  rakenteeni muovaa maailmaa.
                       Jokainen osani syntymästä asti täydellisesti paikalleen hioutunut.
          Refleksini ovat nopeat, liikkeeni sulavat, tunnen kylmän ja kuuman, nälän, kivun ja
                     väsymyksen.Ytimessä pauhaa sydän, joka antaa tahdin, miettimättä
                                vedän keuhkoni täyteen raikasta ilmaa ja hengitän ulos.
                                              Vaikken sitä huomaa, jokainen palaseni
                                                                    uusiutuu.


                                                                     Valmis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti