Aika on jättävä jälkemme meihin,
vaan yhä nostamme katseemme heihin,
ketkä täysin rinnoin elämänsä eläneet,
nyt jo rauhassa pois nukkuneet,
jättivät meille kaikille jotain,
kaiken mitä, olin, elin, sain,
syyn kurkottaa ylös ja kokea,
vaikka kuinka muuri olisi suuri ja korkea,
sen perinnön, jota elollani jatkan,
jolle riemulla, innolla, kaikkeni annan,
vielä kerran saadakseni kokea sen,
kuinka olla esikuvana muille, muistaen,
ei turhaa pyyntöä, ei
vihaista katsetta,
ei turhaa kyyneltä, ei salaista pahetta,
vain sisäistä sydämellistä hyvettä,
harvalla suotu lahja, että,
ihminen sekä itselleen, että toisille,
universumista kuuluu kutsu kaikille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti