Lipun sisäinen ristiriita

Lipun dualistisuus

Tänään on tuulinen päivä. Se herättää ajatuksia. Tuuli voi nimittäin olla mukavan viilentävä ystävä tai kasvoja piiskaava despootti. Yleensä se on tosin vain mieto versio itsestään, joka hieman heiluttelee ohutta puunoksaa tai lennättelee lehteä. Väillä onkin mukava vain seurata tuulen tekemien pienien aaltojen liikettä vedessä tai tutkiskella liian pitkän heinikon heilumista. Nämä pienet elämää ilostuttavat yksityiskohdat unohtuvat helposti liian hektisessä elämässä. Kapean heinäkorren edestakaisen keinumisen seuraaminenhan on parasta mahdollista viihdettä! Niin eleganttia ja yksinkertaista.

                             Yhden asian olen aina halunnut kokea tuuleen liittyen. Olen aina halunnut nojata vastatuuleen kaikella painollani ja pysyä pystyssä. Sulkea silmäni ja nojata minua riuhtovaan ilmapatjaan, joka haluaa paiskata minut maahan. Olla edes pari sekuntia siinä tasapainotilassa, jossa tuulen mahtava voima pitelee minua täysin liikkumatta paikallaan, kumoten maan gravitaatiovoiman. Kaksi suurta kohtaavat ja kokonaisvoima on nolla.

                             Liput liehuvat tuulessa. Erilaiset liput liittyvät oleellisena osana mielessäni tuuleen. Minua alkoikin pohdituttaa lippujen sisäinen ristiriitaisuus. Antakaa kun selitän. Jotta lippu olisi kauneimmillaan ja liehuisi riehakkaan vapaasti, pitää tuulla jo enemmän kuin olisi tarve. Tällöin siis sää ei ole muuhun oleskeluun optimaalinen, vaan hieman viimaava. Jos taas tuulesta ei ole tietoakaan ja lippu nököttää löysänä tangossa, näyttää lippu aneemisen ankealta. Täytyy siis valita hyvän sään ja kauniin lipun väliltä. Tämä lipun ominaisuuksiin kuuluva sisäinen konflikti ajaa oman pääni välillä pyörälle. Jonkun diplomi-insinöörin pitäisikin keksiä lippu, joka liehuu tuulettomallakin säällä. Silloin lippu pääsisi vihdoinkin oikeuteensa. Voin vain kuvitella kuinka hieno hetki se olisi. Lippu pystyssä ilman tuulen henkäystäkään.

                             Tuuli on runollinen. Mitä se itse asiassa on? Hengen liikettä? En halua kuulla vastaukseksi pitkää selostusta jostain ilmanpaineiden vaihteluista ja ilmamassojen liikkeistä. Haluan kuulla tarinan maailmanhengen seilaamisesta ilmojen halki etsiessään kadonnutta onneaan. Haluan kuulla selostuksen lapsensa merelle menettäneen äidin surusta ja tuskanhuudosta, joka ei suostu vaimenemaan. Haluan kokea vanhan aborginaalimiehen elämänhalun energiaksi muuttumisen. Tuuli on tuota kaikkea.