torstai 31. toukokuuta 2012

Se aivan huikea idea

 
"Hei hei hei, kuuntele! Sun on pakko kuulla tää juttu! Se on aivan uskomaton! Eilen illalla kun pyörin sängyssä ja yritin saada unta, niin yhtäkkiä tää idea vaan ilmestyi jostain mun päähän! Kuin suoraan jumalan ilmestys! Siis tää idea tosissaan muuttaa aivan kaiken mitä tiedämme mistään!"
"Okei, okei, rauhotu. Mikä tää idea sitten on?"
"Se on... Ööh... Ootas hetki... Se on tässä aivan kielen päällä... Onnellisuuden ydin?... Ei... Pahuuden täydellinen selitys?... Jotain ihmisten perimmäisestä luonteesta?...
"Höh. No olipa turha juttu."
"Ei ei! Odota vielä! Kyllä se kohta muistuu mieleeni. Anna jotain vinkkejä!"
"No mistä minä tiedän mitä sinä ajattelit?"
"Yritä! Tämä tuntuu niin pahalta... Aivan toivoton olo." Naama nyrpistyy ja silmät vettyvät.
"Hei, älä nyt. Mikä sulle tuli? Tapahtuiko jotain muutakin?"
"Se idea. Se vain oli niin kaunis. Se oli jotain aivan muuta kuin mitään mitä tämä maailma voi tarjota. Sitä en pysty sanoin kuvailemaan. Se idea itsessään tuntui jumalan käden kosketukselta, joka oli tehty hunajasta, valeli minua Äiti Teresan rakkaudella ja samaan aikaan karhun karhea karva hioi ihoni sileäksi. Ja nyt ymmärrys siitä, että se tieto ja muisto on ikuisesti menetetty. Se on vain jotain murskaavaa, pahempaa kuin ihmisten häätäminen paratiisista."
"Anteeksi, en tiennyt. Tuon on pakko olla raskasta. Saada nyt tietoon tuollainen oivallus ja sitten kadottaa se."
"Lopeta! Älä kaada suolaa haavoilleni. Nyyh. Mutta totta. Tätä oloa en haluaisi kenenkään tuntevan. Nyyh"
"Rauha hyvä ystäväni. Mietitääs nyt. Hmmm. Olisiko se idea mahdollisesti liittynyt ihmisten väliseen ystävyyteen, teollisuuden ja luonnon harmoniaan, aivojen toimintaan, muurahaispesän yhdyskuntarakenteeseen, japanilaiseen sarjakuvaan, kuolevan viimeisiin ajatuksiin, kastijärjestelmään, kukan hedelmöittymiseen, raudan nostamiseen, valtameren virtojen virtaukseen, oluen panemiseen, auringossa löhöilyyn, kulmakarvojen yhteen kasvamiseen, pyörän renkaan tyhjenemiseen, kirjan lukematta jättämiseen, filosofointiin, hampaiden narskutteluun, lasien kilistelyyn, luostarin askeettisuuteen ja tulevaisuuden pohtimiseen? "
"KYLLÄ! Aivan! Nyt muistan! Ideani oli

 

kokemus itsessään."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti