Kätevä käsitys käsistä

Nappaa kiinni ja irrota. Pyöritä, kierrä ja hierota. Näytä suunta tai kansainvälinen merkki. Naps! Napsauta itsesi hereille sekä taputa kiitokset. Olkavarsien päissä maailman monimutkaisimmat työkalut, tästä suomalaisesta linkkuveitsestä eivät terät lopu. Laske sormilla kunnes ne loppuvat ja siirry sitten jalkojen sormiin.
                                Käsissä on voimaa. Ihan siis kirjaimellisesti. Käsillä voi hellästi hoivata tai nyrkeillä nakata. "Vastuu on käyttäjällä", sanoi sorkkarauta. Mietipä mitä kaikkea voit tehdä noilla tumpuilla? Lähes kaikki mitä ensin kristallisoituu mieleesi, saa lopullisen muodon noiden hienorakenteisten maailmanmuokkaajien kautta. Me elämme käsiemme kautta, meidän näkemyksemme on käsiemme varassa. Miten eläisit, jos kätesi lakkaisivat toimimasta? Kaikkien ajatusten pitäisi siirtyä toisen välineen kautta maailmaan. Jo se, kun nukkuu yönsä kätensä päällä ja se on aamulla hetken tunnoton, herättää suunnatonta pelkoa. Yön demonit vaativat käteni elinvoiman ja se roikkuu velttona olkapäästä. Avuton olo.
                                Tarvitsen kolmannen käden. Haluan sen nousevan kalloni päälaelta suoraan ylös taivasta kohti. Jos jumalat haluaa vetää minut valtakuntaansa, niin minusta saa tukevan otteen. Kolmas käsi voisi tulla käteväksi useassa tilanteessa. Voisin pitää sillä kirjaa kun kävelen tai se voisi kannatella oluttuoppia. Jos en saa kuolleelta siirrettä, niin sitten ostan sen robottikäden. Kiiltävää kromia ja sileä pinta, eipähän mene kananlihalle. Hattuja en voisi enää käyttää, mutta se on pieni hinta käytettävyydestä. No, tonttulakkia tulee ikävä.
                                 Jännitän ranteeni ja puristan lujaa. Pidän kiinni henkeni uhalla. Ja kaikki roikkuu ja riippuu siitä mistä minun  käteni on kiinni. Outo tunne olla lihan, rasvan, jänteen ja luun varassa. Toisaalta, luotan biomekaaniseen haarniskaani. Otan toisen kädestä kiinni. Puristan sopivan lujaa ja vastaan hymyyn. Sopimus on nyt varmistettu. Kädelläni on valtaa. Itse päätän, otanko toisen syleilyyn vai puristuuko käteni nyrkkiin. Niin iso voima viidellä nakilla on. Ja symbolina verraton. Avoin kämmen vai vallankumouksen nyrkki? Pieni ele ja suuri ero.
                                 Välillä sormiani syyhyttää. Nivelet naksuvat, se kuulemma tuhoaa kädet vanhempana. Jokin ennuste lähtee sormieni näpeistä. Kuudes aisti, visio syntyy sormien pienen pienistä liikkeistä. Sormet tanssivat näppäimistöllä ja toimivat välittäjänä mieleni ja fyysisen todellisuuden välillä. Kädet muovaavat lopullisen maailman. Saksikäsi sakset kädessä vai apinaote ihmisyydestä? Peukalo keskellä kämmentä ja sormet mullassa. Nostan käteni viimeiseen tervehdykseen. Kämmen eteenpäin etu ja keskisormeni nousevat seisoviin aplodeihin kun kolme viereistä kaverusta niiaavat kiitokset. Peace.