torstai 20. syyskuuta 2012

Teorioita

Tallennan aivojeni tämän hetken mielentilan kaikkine muistoineen, ominaisuuksineen ja persoonineen omaan DNA:hani. Ohjelmoin kyseisen mielen putkahtamaan esiin, kun kehoa hallitseva mieli näkee kuvan DNA:n kaksoiskierrerakenteesta sanan "NYT" kanssa. Tällöin kyseisen kehon oma mieli nollaantuu ja DNA:ssa piilossa oleva aivorakenteeni kuvaelma ottaa kehon hallintaan ja jatkaa siitä mihin jäin tänä päivänä. Näin siirrän oman olemassaoloni tilan jälkeläisilleni. Voi olla, että lapselleni ei sitä tapahdu, vaan vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Kahdensadan vuoden päästä lapsen lapsen lapsen lapsen lapseni näkee mielenkiintoisen kuvan ja minun mieleni heijastuskuva ottaa hänen kehonsa kodikseen. Fylogeenistä muistia, rotumuistia, ei ole todettu olevan olemassa.
                             Kun käämin läpi johdetaan muuttuva sähkövirtaa, sen ympärille muodostuu magneettikenttä. Samalla tapaa jokin ylemmän ulottuvuuden outo jumalolento johtaa meidän kaikkien ihmisten läpi muuttuvaan ajatuksenvirtaa. Tämä muuttuva ajatusvirta luo meidän ympärillemme todellisuuskentän, joka on olemassa vain niin kauan kuin virtakin juoksee. Jos ajatusvirtaan tulee tilapäinen häiriö, todellisuuskenttä heikkenee hetkeksi pois näkyvistä ja paljastaa todellisuuden todellisuuden alta. Jotkut ovat sen nähneet ja ymmärtävät sen  Jeesuksen nimittämäksi taivaaksi. Näin ihmiset ovat pieniä käämejä maailmanlaajuisessa virtapiirissä toimimalla ajatusvirralla ajatusprosessoreina laskemassa jotain josta kukaan ei osaa sanoa mitään. Ehkä maailma on olemassa vain niin kauan kuin sitä on joku havaitsemassa ja se katoaa kun jokainen käämi on sammunut. Tätä teoriaa ei tue mikään.
                              Ihmisillä on aivojen keskellä kolmas silmä, käpyrauhanen, joka toimii antennin tavoin. Se on normaalisti virittynyt todellisuuden taajuudelle, joten koemme ja näemme maailman sellaisen kuin se tavallisesti nähdään. Kun ihminen menee uneen, kolmas silmä virittyy hieman eri taajudelle kuin normaalisti. Se rupeaa ottaamaan viestejä korkeammista ulottuvuuksista, mutta vain sieltä täältä ja välillä huonolla laadulla. Siksi unet ovat usein sekavia ja niitä on vaikea muistaa jälkeenpäin. Joskus ihmisen ajatusantenni toimii jostakin syystä väärällä tavalla jolloin ihminen pystyy näkemään ja kuulemaan neljännen ulottuvuuden olentojen ajatuksia ja maailmaa. Tällöin ihminen varmasti muuttuu hulluksi muiden ihmisten näkökulmasta, koska ajatukset ovat niin outoja ja kaikesta poikkeavia. Tämän teorian keksin itse.
                               Mikä on todellisuutta ja mikä ei? Siihen ei ikävä kyllä ole suoraa vastausta. Parhaan selityksen todellisuuden määritelmälle olen lukenut Philip K. Dickiltä: "Todellisuus on sitä, että kun lakkaat uskomasta siihen, se ei haihdu pois". Tähän teoriaan uskoo ainakin kaksi ihmistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti