Ego ja sen vastavoima

Ihmisen mieli koostuu kahdesta osasta, kehon autonomiasta huolehtivasta egosta ja korkeamman tason abstraktista ajattelusta vastaavasta järjestä, "sielun minästä". Näiden kahden voiman välinen pään sisäinen dialogi muodostaa perustan kaikelle ihmisen toiminalle.
                      Ego on ihmisen aivoihin ensin kehittynyt alimman tason "ohjelmointi", jonka perimmäinen tarkoitus on huolehtia kaikkein lyhytkatseisimmalla tavalla tämän yksilön elämän jatkuminen ja lisääntyminen. Ego ei osaa katsoa mitään asiaa muulta kuin siltä kantilta, että miten se voisi nyt tällä hetkellä edistää tämän ruumiin hengissä säilymistä ja suvunjatkamista. Ego on röyhkeä ja tunteeton. Se ei ymmärrä muiden tarpeita eikä osaa ajatella tulevaisuutta. Ihminen, joka on liikaa egonsa vallassa, ei edes tiedosta sen olemassaoloa. Näin koska hän ei pysty näkemään ongelmaansa, ei hän pysty sitä korjaamaan. Jos häntä yrittää auttaa, ego pyrkii kaikin tavoin estämään status quon muuttumisen. Pitkällinen terapia voi auttaa lannistamaan egoa juuri sen verran, että sielullinen kasvu on taas mahdollista.
                    Ego on ihmisen biologinen puoli. Aina kun huomaat tekeväsi jotain refleksinomaisesti ja vaistomaisesti, ego on vallassa. Koska se on alemman tason ohjelma, kun ylempi pääohjelma nukkuu(en puhu unista), se ottaa vallan. Jos ihminen ohjelmoi omalla käyttäytymisellään mielensä janoamaan jotain päihdettä pakonomaisesti, riippuvuus näyttäytyy egon kautta. Kunhan liharobotin moottori käy ja sydän lyö, se on tyytyväinen. Useimmille eläimille on kehittynyt vain ego, eikä ollenkaan sielua. Vain korkeamman tason eläimillä on kehitysrajoitteinen järjen ääni.
                      Toiselle ajattelun voimalle on monta nimeä. Sitä voi kutsua järjeksi, järjen ääneksi, hengeksi, sieluksi tai minuudeksi. Itse pidän sanasta sielu, mutta se tuo liikaa uskonnollista vivahdetta tosiasialliseen elämänfaktaan. Sielu on kehittynyt myöhemmin ihmisen historiassa. Sen kehittyminen on ollut pakollista, jotta ihminen pystyi toimimaan pientä ajanjaksoa pidemmälle katsoen, sillä se mahdollisti yhteistyön muiden kanssa. Sielu ei välitä lainkaan ihmisruumiin tarpeista, vaan se keskittyy itsensä ja ympäristön välisten suhteitten hahmottamiseen. Se kuka sinä pohjimmiltasi olet, ilman egon manipulointia, on "sielusi". Sielu katsoo aina pidemmälle eteenpäin ja on kehittynyt, jotta voisimme elää yhtä talvea pidemälle. Se on siis evolutiivinen etu. Ilman sitä ihmiset eivät koskaan olisi kehittyneet näinkään pitkälle. Se on evolutiivinen tosiasia, että mikään eläin ei voi kehittyä korkealle tasolle, ilman egon vastavoimaa.
                         Arvostamme yhteiskunnassamme sellaisia henkilöitä, jotka katsovat asioita pitkällä tähtäimellä, varautuvat pahojen päivien varalle ja jotka eivät sorru turhiin hetken houkutuksiin. Tällaiset ihmiset pitävät egonsa kahlehdittuna rautapalloon ja päästävät sen vain ajoittain irti. Toisaalta taas ihmiset, jotka tekevät ratkaisunsa hetkittäisten päähänpistojen ja halujensa perusteella, ovat vaimentaneet sielunsa äänen. Nämä ihmiset alkavat muistuttaa enemmän eläintä, koska he eivät anna ihmistä määrittävälle sielulleen tilaa. He voivat varmasti nauttia elämästään lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkän ajanjakson aikana he katoavat ensimmäisinä.
                         Ego on meissä kaikissa ja se on erittäin kovaääninen ja röyhkeä. Sen tuntemiseen ei tarvita taitoa tai työtä. Siksi ihmisenä kasvaminen on ensisijaisesti sielullista kehittymistä ja egonsa hallitsemisen oppimista. Ne ihmiset, jotka puhuvat valaistumisesta tai nirvanasta, tarkoittavat juuri tilaa, jossa ego on täydellisesti sysätty syrjään parrasvaloista. Tällöin voi mielessä vallita täysi hiljaisuus, kun ruumiin häiritsevät pilkanhuudot ovat hetkeksi tyystin kaikonneet. En silti saarnaa täydellistä asketismia, vaan sopiva halujen ja järjen tasapaino pitää löytää. Tosin, jos suuri enemmistö olisi enemmän sielunsa kuin egonsa ystäviä, ei se uskoakseni olisi pahaksi tälle yhteiskunnalle.
                         Hyvä ystävä, pyri pitämään egosi kurissa. Mitä paremmin me jokainen toimimme itsemme sulavasti halliten, emmekä oikkujen perässä juosten, sitä paremmin yhteisömme toimii. Voit kokeilla meditointia tai nautinnoista pidättäytymistä apukeinoa hengellisessä kasvussa. Voimia sielullesi, henkiolento.