Sinulla on naama, josta sinut tunnistetaan. Se on passissasi
ja ajokortissasi. On kuitenkin yksinkertaista olla jotain muuta. Naamari
kasvojen eteen ja olet piilossa katseilta. Olet nyt anonyymi kostaja tai
oikeutta puolustava supersankari, jopa marttyyri kenties. Todennäköisemmin vain
ahnas ryöväri. Naamarimies on anonyymi vaikka käyskentelisikin julkisella
paikalla. Se on vapauttavaa. Sinulla on valta olla vapaa kaikista ennakkoluuloista,
olla muille mysteeri. Olet voimakas, hallitsematon ja arvaamaton ja se pelottaa
muita. Siksi sinä et saa tehdä niin ja siksi sinut paljastetaan ja laitetaan
hiostaviin parrasvaloihin kaiken keskelle. Mutta, jos olet puhdas, valo ei luo
likaa, se vain auttaa näkemään sen. Ja siksi kaikki ovat alasti.
Naamareita
on iso valikoima, ei pelkästään fyysisiä. Laitan yhden päälle kun tapaan
kavereitani, toisen töihin ja kolmannen pistän kasvoilleni vanhempien luona.
Vain yksin kotona olen aidosti paljaana. Erilaiset roolit ja sosiaaliset tavat
määräävät naamarini. Eri naamarit antavat minulle eri velvollisuuksia ja
sitovat minua erilaisin normein. Jos emme pysty ennakoimaan ihmisiä, ei
yhteiskunta toimisi. Olen siis pisara valtameressä, mutta tämä pisara löydetään
tuhansien keskeltä tunnuksen perusteella. Öljypisara ei sekoitu veteen.
Miksi
haluan olla näkymätön kaikkien keskellä? Ei kukaan minua muutenkaan huomaa.
Vain jos teen jotain epäsovinnaista, kiinnittyvät katseet hahmooni. Olen siis
jo käytännössä inkognito. Toisaalta, minusta tallentuu joka päivä kauppojen
valvontakameroihin kuvia ja minusta tallennetaan tietoja tietokantoihin. Näitä
tietoja voidaan käyttää minua vastaan. Ehkä on hyvä, etten aina ole se kenet
miksi minut on nimetty. Miltä mahtaisi tuntua vaihtaa koko olemuksensa?
Lihottaa itsensä, kasvattaa parta ja vaihtaa vaatteet. Luoda uusi kuva itsestä.
Mennä brasilialaiselle plastiikkakirurgille ja leikata naamani
tunnistamattomaksi. Tehkää nenästäni suorempi.
Menen
Afrikkaan keskelle savannia. Osallistun sadetanssiin heimon kanssa
rituaalimaski päässäni. Saan olla jokin muu hetken aikaa, sadedemoni, joka
toivoo paria pisaraa vihaisilta jumalilta. Tanssi ja transsi! Ihmiset huutavat
ja hakkaavat rumpuja. Naiset itkevät ja se on ainoa vesi täällä. Sitten on
hiljainen hetki ja humisee. Alkaa sataa. Kaatamalla. Paljastan kasvoni, joiden
hien viilentävä vesi pesee pois. Rooli on tehnyt tehtävänsä. On aika olla taas
jotain muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti