lauantai 7. heinäkuuta 2012

Homo Empathos

Mikä on ihminen ja miten määrittelemme ihmisen tieteellisesti? Antiikin Aristoteles käytti ihmisestä termiä zoon politikon, poliittinen eläin, mutta mitä sanaa me nykyään käyttäisimme? Ihmisethän ovat eläimiä, mutta haluamme silti erottua niistä jollain tavalla, nousta kaikkien yläpuolelle luomakunnan hallitsijaksi. Ensi näkemältä koko kysymys ihmisen ja ihmismäisyyden määrittelystä saattaa kuulostaa triviaalilta, mutta tosiasiassa aihe ei voisi olla monimutkaisempi. Kun tulemme tapaamaan uusia rotuja ja lajeja avaruudesta, minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet annamme niille? Ovatko muukalaiset vain "eläimiä" vai ihmisten kanssa samalla tasolla olevia humanoideja? Onko määritelmänä esimeriksi oma kulttuuri ja kirjoitettu kieli? Ja jos jokin rotu ei ole tarpeeksi kehittynyt, antaako se meille oikeuden riistää ja käyttää niitä työjuhtina kuten hevosia?
                             Korkea älykkyys ei  riitä ihmistä uniikiksi määrittäväksi piirteeksi, koska silloin vaikeasti vammaiset ja pienet lapset eivät olisi ihmisiä. Voimme tietysti vaatia jotain tiettyä älykkyyden tasoa lajikohtaisena keskimääränä, mutta antaisimmeko silloin hyvin älykkäälle bologille ihmisen statuksen, vaikka suurin osa bologeista olisikin koiran älykkyyden tasolla?
                             Tässä tulee oma määritelmäni ihmisestä. Jotta ihmiset muodostavat toimivia yhteisöjä, jotka menestyvät ja ovat sosiaalisesti kestäviä ja onnellisia, jokaisen yhteisön osan pitää ainakin tietyllä tasolla osata asettua toisen ihmisen asemaan. Ihmiset tekevät asioita toisilleen, eivät vain oman hyötynsä tähden, vaan omasta halustaan auttaa ja nähdessään toisen hädän. Minun uusi nimeni ihmiselle on Homo Empathos, myötätuntoinen ihminen. Jos ihminen osaa asettua toisen kenkiin ja ei aina ajattele vain omaa itseään, on hän totisesti ihminen. Näin määritelmä rajaa humanoidesta pois psykopaatit sekä alemmat eläinlajit, jotka tekevät kaiken vain oman selviytymisensä tähden.
                             Jos tapaamme robooteista koostuvan muukalaislajin, joka toimii koneen lailla, se ei ole määritelmän mukaan ihmismäinen. Jos taas robotille keinoälyyn on koodattu empatian tunteminen, se on ihminen. Menen nyt tässä määritelmässäni jopa niin pitkälle, että väitän, että terve ihminen, joka käyttää koko elämänsä itsekkäästi vallan ja rahan keräämiseen, lakkaa tietyssä vaiheessa kuulumasta määritelmän mukaan ihmislajiin. Homo Empathos on myötätuntoinen ihminen, joka myös näyttää sisäisen olemuksensa tekemällä hyviä tekoja. Jos sanot olevasi myötätuntoinen ihminen, mutta tekosi eivät puhu samaa kieltä, ei kukaan usko sinua.
                             Minun määritelmäni aiheuttaisi varmasti monenlaisia ongelmia ja moraalisia tutkielmia, mutta en silti koe sen olevan yhtään huonompi kuin muutkaan näkemäni rajaukset. Kaikissa kehyksissä on omat ongelmansa. Ihmisyyden kysymys on nyt hyvin tärkeä ja ajankohtainen, koska uusien lajien tapaaminen on nähdäkseni kohta käsillä. Ehkä löydämme maan sisustasta älykkään humanoidilajin, joka sanoo olleensa maaplaneetalla ennen meitä. Me olemme muukalaisia maapallolla. Miten me heille vastaisimme? Antaisimmeko heille samat oikeudet kuin YK:n ihmisoikeuksien julistus kaikille antaa, vai laittaisimmeko heidät eläinluokkaan ja silmitön teurastus olisi sallittua? Otammeko käyttöön ihmislajin vanhimman toimintatavan ja pommitamme kaiken atomipommeilla atomeiksi? Siitä ihmisyydestä on ihmisyys kaukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti