Muistan aina pienempänä, kun minulta kysyttiin eri aiheisiin
liittyen jotain mielipidettä. Vastasin lähes aina sanaparilla "ihan
hyvä". Tämä antoi minusta hieman epävarman ja epäkiinnostuneen kuvan, mitä
useimminkaan en kuitenkaan ollut. Kyseessä oli nimittäin tietoinen sanavalinta.
Minä olin mielessäni varannut sanan hyvä, jollekin aivan uskomattoman hienolle
asialle, jollekin olemattomalle hienoudelle, jota ei oikeastaan ollut olemassa.
Mietin aina vastatessani tällaista absoluuttista asteikkoa, jonka aivan
toisessa ääripäässä oli hyvä. Enhän minä
siksi voinut sanoa tarjotusta jäätelöstä "hyvä". Sillä vaikka jäätelö
kyllä maistui oikein hyvältä, niin ei se maailmaa mullistava klassikko ollut,
jonka oikeuttaisi minua käyttämään sanaa hyvä. Siksi useimmiten vastasin vain
"ihan hyvä".
Näin
vanhempana ja toivottavasti viisaampana olen luopunut absoluuttisesta
asteikostani. Ymmärrän ajatuksenjuoksuni olleen hieman erityislaatuinen. Olin
nimittäin ajanut itseni täydellisyyden harhaan. Minulla oli mielessäni jokin
ajatus, tällainen platonmainen hyvän idea, johon vertasin kaikkia eri maailman
hyviä. Tietenkään yksikään tosimaailman vääristyneistä ilmentymistä ei voinut
vertautua mieleni kehittelemään täydellisen puhtaaseen hyvän muotoon. Näin olin
jäänyt oman olemattoman mielikuvani vangiksi. Vasta näin jälkikäteen olen
pystynyt kalibroimaan mitta-asteikkoni uudestaan. Kun tarjoat minulle
pingviini-tuutin, minä sanon "ihan hyvä". Tarjoa Ben & Jerry's ja
minä vastaan hyvä. Yllätä minut kermaisella, rakkaudella tehdyllä italialaisella
jäätelöllä ja minä sanon ylihyvä.
Haluan
varoittaa kaikki lukijoita tästä täydellisyyden harhasta. Jos mielikuvitus
pääsee laukkaamaan vapaana kuin villiori, se luo mitä ihmeellisimpiä
sulostuksia ja ihmetyksiä. Tässä piilee sekä mielen mitä ihmeellisimpiä
kokemuksia antava voima, että mieltä rajoittavat pelkkään spekulaatioon
perustuvat harhakuvat. Pieni unelmointi onkin hyväksi ihmiselle, sillä se
sopivassa määrin pitää motivaatiota yllä ja antaa toivoa paremmasta ja
hienommasta. Kuitenkin tämä valtava voima on pidettävä tarkasti hallussa ja
aina osattava katsahtaa tarpeen vaatiessa todellisuuteen ja tunnustaa elämän
realiteetit. Tästä samasta mielikuvituksen voimasta johtuu se, että ihminen
usein pettyy vihdoinkin kohdatessaan kauan odottamansa asian todellisuudessa.
Heidän mielensä ovat asettaneet niin korkeat odotukset, ettei mikään maailmassa
voi enää niitä ylittää. Minä annankin tässä nyt käänteisen vinkin lukijalle.
Seuraava esseeni tulee olemaan minun kaikkien aikojen huonoin koskaan
kirjoittamani tekstikuvatus. Se tulee olemaan käsittämätön yhdistelmä kirjaimia
ja sanoja, joista ei loogisuutta löydä Sherlock Holmeskaan. Ja näillä
odotuksilla minun kirjoituksia lukiessanne, ette tule koskaan pettymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti