Iltakävely

Illalla mies kävelee rantatietä pitkin.  Tie ei ole suora, mutta liila. Hän katsoo ulos merelle ja ei tuule. Tien varrella kasvaa pensaita ja puita, isoja puita. Jostain kuuluu pientä ääntä, joka häiritsee miehen tärykalvoa. Ai se olikin vain oravainen maassa puun edessä. Mies menee tervehtimään oravaa ja se vastaa ystävällisesti. Oravalla on jaloissaan iso kasa pähkinöitä. Se on pähkinäpankkiiri ja koronkiskuri. Miksi sinä pöhkö orava olet omistanut elämäsi pähkinöiden hankkimiselle? Et sinä saa niitä mukaasi, kun lähdet teille tuntemattomille. "Pizzan takia", orava vastasi ja osoitti ylös puun latvaan, josta roikkui hawaji-pizzan paloja. "Hola!", mies sanoi, nappasi pitsanpalan ja antoi oravalle. Orava maksoi 2 homeista pähkinää.

                             Tie jatkui. Se mutkitteli enemmän ja enemmän. Edessä näkyi jotain. Se oli iso ja sillä oli pitkä kaula, joka osoitti alas maahan päin. Se oli käänteinen kirahvi, jonka pitkä leuka viistää maata.

"Heippa hei!", mies huikkasi kirahville.

"No moro moro", kirahvi vastasi.

"Miten sinä yletät pizzapuihin, kun pääsi viistää maata?", mies tiedusteli.

"Pizzaa? Hahahhaha! Miksi minä semmoista moskaa söisin? Ei siinä ole kuin turhia kaloreita ja vatsaväännettä. Minä syön vain maanrajassa kasvavia kebab-juuria."

"Voitko näyttää tien kebab-juurien luokse?"

"En."

"Miksi et?"

 "Eivät kirahvit osaa puhua. Eivät edes käänteiskirahvit tai kaanteiskarahvit."

Miehen edessä olikin maljakko, jossa oli kukkia. Kukat olivat mustia tulppaaneja ja punaisia auringonkukkia. Niistä tuli mielenkiintoinen tuoksu, jonka pystyi aistimaan iholla. Se lämmitti ja hiveli. Onneksi mies oli ajanut säärikarvansa, sillä ne olisivat syttyneet tuleen. Mies nosti ruusun huulilleen ja antoi sille pusun.

                             Mies tunsi olevansa sisällä mustassa laatikossa. Laatikon keskellä oli discopallo, joka välkähteli. Kun mies lähestyi sitä, ääni kasvoi. Se oli geneerinen discobiitti. Mies laittoi kätensä pallolle. Jokainen sormenpainallus piti erilaista ääntä ja tuotti eriväristä valoa. Hän laittoi Ray-Banit päähänsä ja alkoi soittamaan. Dim dim dam dam, di di din din din dam. Jytä oli elektronista, hientäyttämää euforiaa.

                          Mies sulki silmänsä ja antoi musiikin viedä. Hän ajelehti avaruudessa. Planeetoilla oli naamat ja ne hymyilivät hänelle. Merkuriuksella oli finni nenässä. Asteroidivyöhyke oli virkistävän viileä ja se kiillotti hiukset. Oli pakko riisua aurinkolasit, kun aurinko tavattiin. Musta aukko oli musta ja valkoinen kääpiö valkoinen. Huilumusiikkia. Auringon lasku valtaisaan mereen ja auringon nousu tilaan. Lentävän lohikäärmeen syleily, henki haisee palaneelta. Olen tuoli. Tuolilla on hyvä istua.